Voisin taas tasailla näitä poikatilejäni.

Eli siis; Akea näin taas vähän aikaa sitten. Taas meinasin purskahtaa itkuun, kun se oli niin ihana ja jotenkin tosi rento. Ja se puhu niin nätisti ja katto vielä nätimmin niillä sulosilla silmillään. Mä taidan olla koukussa tai jotain. Mut se on varmaan "playeri" joten ei siit sit sen enempää. Tai jotain.

Josh soitti eilen. Se pyysi mua kahville. Menen sen kanssa johokin kivaan pikku kuppilaan vissiin maanantaina. Ei oo viel ihan varmaa. Se oli tosi ujo, taas silleen vähän tökkien puhu. Se taitaa olla hieman ujo. Ja sillä on sellanen maailman söpöin pieni ärrävian tapanen. Ärrävikaiset pojat jotenkin kiehtoo mua tai jotain. Josh on niin upea kaikin tavoin. Se käyttää puhuessaan kai myös jonkun verran kielikuvia ja sellasia. Uh, elämäni mies.

Muistan, kun tossa viime viikolla (vai oliko se peräti tällä viikolla?) juttelin Andersin kanssa Columbuksella. Heitettiin vaihteeks jotain pervoo läppää. Siinä oli myös kaks sen luokkalaista poikaa, yhden Riikan veli ja joku toinen mustatukkanen peikko, jolla on aina Murderdollsien tai Ramonisin paita päällä. Se nauro paljon, kun heitettiin Andersin kanssa jotain perus settiä, tyyliin "Mä oon jo ihan kostee, mennääks tonne nurkan taa?" ku sinä päivänä oli satanu paljon. Se on tosi herttanen, siis se Ramonespaitanen poika, kun se nauraa tai hymyilee tai jotakin. Mut mä ja Anders ollaan kyl ihan mahtava parivaljakko, on niin typerää juttuu aina et huh-huh.

Niin, näin sen Ramonespaita pojan tänään bussissa. Tai siis se tuli jonkun tytön kanssa mun ja Kimin eteen istumaan. Se sano mulle "terve" ja virnisti pervon sulosesti. Tervehdin kohteliaasti takasin ja juttelin sit Kimin kanssa. Se poika on kyllä söpö otus. Sillä on kyl vissiin tyttöystävä, tai ainakin se tyttö, jonka vieressä se istu, näytti sen tyyliseltä. Ihan sama periaatteessa mulle, kun en taida yrittää pokata just nyt ketään.

Ramones soi, tää on kyl ihan hiton hienoo musaa. Mua on jotenkin hassusti ahdistanu koko päivän. En edes tiedä, mistä tää johtuu. Vitun hassua, tai siis kamalaa. Sattuu sydämeenkin. Tai sydämen alle ja kylkiluihin. Au.

Niin ja sit on tää Emma. Ihmeteltiin kamalasti sen kans, ku sen viestit ei tullu mulle perille ollenkaa, mut mun viestit meni sit perille sinne päin. Ihmettelin ja ihmettelin, kunnes tajusin, että mun puhelin on heittänyt Emman numeron seulottuihin viesteihin, joten en saa niitä, vaan ne menee suoraan seulontalistalle, josta en tietenkään tajunnu niitä etsiä. Poistin Emman numeron seulotuista numeroista. Soitin Emmalle ja se sano, että kai ne toimii ihan jees tai jotakin nyt sitten, ja että se on tulossa Helsinkiin viikonloppuna, eli huomenna jo. Näen sen lauantaina. Emma tosiaan asuu Saarijärvellä, jossakin Tampereen lähellä, mut silti vielä kauempana Helsingistä. Kai jossain Tuurin lähellä tai jotain sinne päin.

Olempas mä säätöjen kuningas taas. Voisin rajoittaa vähän.

Siivet selässä,

tunnen kuuluvani.

Lentäväni

yli kaupunkien

sulkieni tippuvan hiljaisuuteen.

Kun yö saapuu

katuvaloineen ja tivoleineen

jäät kotiin

etkä nuku lainkaan.