Perjantai oli vähän niin ja näin. Aamulla menin kahdeksaksi hammaslääkäriin, ne poras kaks hammasta, ansaitsin puheellani taas hyvin propseja ja tuntu pirun ikävältä kun puolet nenästäkin oli puutunut. Ennen hammaslääkärille menoa sekoitin jo päätäni, että ei satu niin paljoa. Aamusta asti sekasin, vaihteeks. Ja koulussa olin niin aivoton et ihme ettei muut ku Éla ja Mia tajunnu. :P

Koulun jälkeen oli tylsää ja jossain kuuden seittemän maissa raahauduin Élalle, jonka äiti taas pirsti mua kummasti. :)

"Kamala kun sä tyttörukka joudut taas ihan sekapäissäs kävellä kotiin. Huomaa taas äitis mistä sitä ollaan tulossa, vittu."

Ida on ihana.

Nukahdin vaatteet päättä, valot päällä ja radio päällä. En saanu koko yönä ees peittoo päälleni ku olin niin väsynyt. Ja aamulla oli kamalaa herätä, kun olis vaan voinu jäädä loikoo mut uni ei tullu.

Lauantain lagin himassa ja faijalla ihan törkeen pitkään, mut kävin mä ostaa uusii alusvaatteitaki. Sit lähin porukoiden kanssa ryyppäämään ja Élalle piti esitellä ostokset. Jonne osti mulle tolvan. Sitä paitsi Salosella ja Mitrillä oli molemmilla synttärit, niin sai vähän pikkusen olla sekasin.

Janikin oli paikalla ku mä menin sinne ja sitä oli ihan tajuttoman ihanaa nähdä. Juteltiin kaikesta vanhasta, ja se kerto et se haluis takas meijän luokalle, et se vois taas olla lyömättömästi kauhein luokka koko koulusta. Mmm, tykkään. ♥

Sit alko se vaihe, kun ihmiset avautuvat, jolloin Kata sammui (onneks!) ja Mia ja se toinen tyttö päätti siirtyä muualle puhumaan. Jonne ja Tommy rupes puhuu musiikista ja mul meni hermot Jonnen kanssa kun se vaan laulo ja laulo ja laulo. Minä Éla ja Jani riehuttii jotai ihan omaa ja keskusteltiinkin välillä. Siinä yksi porukasta tirautti pari kyyneltä, ja me sit saatiin se heti hyvälle tuulelle. Se ei kans oo kamala itkemään, joten oli siistii et se välil vähän itkeskelee, ei jää niin paha mieli.

Jossakin välissä mä halasin yhtä lössistä vähän pidempään, kun sen oli paha olla ja pussasin sitä poskelle, mistä koko homma sitten leviskin kokonaan toiselle levelille. Vanha suola janottaa tai jotain, mut loppu ilta meni aika intiimeissä merkeissä. Mun on aina kauheen hyvä olla kun se on mun lähellä tai mun kanssa.

Oon mä ton sille varmaan joskus sanonutkin, mut ei se oo koskaan noteerannu sitä mitenkään erityisemmin. Sen ominaistuoksu on edelleen ihanin kenenkään ihmisen ominaistuoksu. Jotenkin se saa mut ihan hulluksi.

Lupasi soitellakin, sanoi ettei olla nähty yli puoleen vuoteen ja että nyt olis aika tutustua kunnolla uudestaan - vaikka se aika hyvin lauantaina onnistukin -, ollaanhan me hengailtu yhdessä kuus vuotta. Mut ei me voida nähdä, kun se tulee kotiin vaan tsägällä kaks kertaa kuussa, sillonkin vklopuksi. Eikä se pääse sieltä pois vielä kahteen vuoteen. Ihan vitusta. Sekin haluais pois, mut tehtyy ei saa tekemättömäks. Kyl mun on pakko sanoo et se seiskan ja kasin välinen kesäloma oli ihan törkeen hyvä.

Ei se soittele kuitenkaan, mut ehkä sillä ei ole niinkään väliä. Kyl me nähdään kun se taas tulee tänne. Ei meille voi käydä niin kun mulle ja Saaralle. Ja tää jätkä sentään tarkoitti sen ihan samalla tavalla kun mäkin. Että tänään näin ja huomenna taas ihan tavallisesti.

Mulla oli kyllä ihan loistava päivä. Tuntu hyvältä, kun joku oli niin lähellä, kukaan ei kai oo ollut noin lähellä.

Ensin tuli krapula, sitten aamupamaukset, sekavuus palaa ja siitä asti oon lagannu. Haluisin vaan huomisen takas, oli upeaa.

Näin kyllä tosi outoa unta... Ehkä eilisen tapahtumat oli viel käsittelyssä ( ; ekat ulkoryypyyt kesän alussa!) mut ainakin se ominaistuoksu juttu oli mun unessa, eli siis Jusu. Hyi vittu. Sen ihmisen ominaistuoksu on jotain aivan järkyttävän kamalaa, en osaa selittää. Ettikää se niin tiedätte.

Joka tapausessa, uni oli tosi keskittynyt tähän henkilöön ja muhun. Emmhh... Pelottavaa. Mut oli se kyl kiva uni kans, kjähkjäh. Mä oon irstas.


Millä tavalla sä ajattelet musta nyt?
Se olis kiva tietää. Niinku aina ennenki.

Sä muuten aloitit. Jesh!