koko maailmassa ehkä inhottavinta on, että ei saa ruokaa. miten ihminen voi elää, ilman minkäänlaista ravintoa? ei mitenkään, niimpä. nykyään tilanne on se, et mika ei osta ruokaa juuri ollenkaan ja jos ostaa, se ostaa mahdollisimman halpaa tottakai. se ostaa silloin kun on pakko, mut nyt ei ole loppukuulle läheskään edes sataa euroa, joten eihän me voida ostaa juuri mitään syötävää. rahat menee laskuihin.

faija ei suostu enää kustantamaan mun ruokailua. se toteaa "kaksi maksajaa, kolme syöjää" joten ei edes kiinnosta syödä täällä yhtään vitun mitään. tottakai mä voisin mennä kotiin syömään, mut en mä syö siellä. mulla on ihan pätevä syy siihenkin: mä haluan säästää mutsin rahoja. se antaa mulle melko paljon rahaa kuussa kaikkeen tarpeelliseen, maksaa siis puhelinlaskut, dösätsetin, matkat hämeenlinnaan, kuukausrahan 50€ ja joka aamu se antaa mulle suunnilleen kaks euroa kouluun et saan kahvia, välillä jopa enemmän. mutsin rahatilanne on tosi perseestä, välillä se itkee sitä, ettei pysty ostamaan meille vaatteita kun rahat riittää laskuihin ja ruokaan ainoastaan.

en mä vaatteita tarvitse, mutsi tietää sen. mut mä en ole koskaan kotona muuta kun nukkumassa, joten miks mä söisin siellä? mä voin säästää sen rahoja sillä, että se tietää, etten mä syö kotona. nykyään se tajuaa etten syö siellä, joten se ei edes tee mulle ruokaa, ja musta se on tosi hyvä juttu. onneks se on tajunnut sen. silti mua vituttaa suunnattomasti se, ettei sen rahat riitä. joten, järkevin ratkaisu on jättää ruokailu väliin siellä, syön jossain muualla.

nyt tilanne vaan on se, etten voi syödä missään. mietin koko ajan, mistä saan ruokaa vai oonko sit syömättä... mitä teen, kun on vitunmoinen nälkä eikä ruokaa ole? oon ollu niin vitun kipeä viimeaikoina, etten oo päässy edes kouluun. koulussa sentään saa ilmaisen ruuan, ja siks mä käyn siellä mahdollisimman paljon, haluan edes yhden ruuan päivässä. kyl mä tiedän, et aamupala on tärkeä, mut mä korvaan sen juomalla kupin kahvia, ettei mutsin tarvii ostaa leipää niin paljon. tilanne on vittumainen, mut ehkä näinkin niukalla ruokavaliolla pärjää.

no mut mites sit viikonloput? oon perjantaista sunnuntaihin faijalla, joten nykyään istun vaan täällä - niinkun kaikki päivätkin - , saan yöpaikan, mut en ruokaa. en mä syö täällä, kun siitä on niin hirveä haloo sit jos jotain syön. joten parhaimmillani saan koulussa perjantaina puol yheltätoista ruokaa, ja seuraavan kerran syön maanantaina. huolestuttavaa.

aina oon halunnu laihtua, mut en tällä tavalla. en enää. mielummin syön, jos en syö niin sattuu. voi kun mä saisin edes opintotukea, voisin sillä sitten syödä nälkäni pois.