Ah ihanaa, tanaan on keskiviikko! Kello on taalla 11:52

Sitten on torstai, sitten perjantai, sitten lauantai ja sitten sunnuntai, jolloin on LAHTO! Ja maanantaina ollaan kotona. <3 Mmm, murun luo.

Onhan se vahan hassua. Niin, etta taalla on nahnyt kaikenlaista ja sitten yhtakkia joutuu takaisin siihen paikkaan, jota on aina vihannut. Mut on siella ne ihanatkin, etta jos siita lahdetaan... Ja lentomatka tappaa mut aina, mut kun tietaa etta on kohta kotona niin kaikki sujuu paremmin. :)

Muru lupas tulla herattaa mut sit, ku ma oon taas kotona. Tai siis seuraavana aamuna, ku oon Suomessa vasta keskella yota. Vahan sopoo, tollai kiva heratys. Voi etta ma tykkaan siita.

En oo nukkunu muualla kun siel Dorothylla kunnolla, ku mummi kuorsaa ja joudun hakkaa sen koko ajan hereille etta se lopettaa, mut sit se alkaa taas heti peraan. Sita paitsi, en voi nukkuu ku mun paa on ihan taynna kaikenlaisii ajatuksii. Mietin vaa ihan tyhmii pienii juttui, ja suunnittelen niihin yksityiskohtia paani sisalla, sit sekotan vahingossa kaiken ja alotan alusta. On se ihan viihdyttavaa, mut ei oo kivaa ku ei saa tollasen takii nukuttua.

Outoo, et tanaan mikaan ei oo viel tuntunu pahalta. Ei oo paa sekasin. Nyt tupakalle ja sit syomaan. :))

Edit//

Nyt oon palanu hartioista, ylaselasta, pohkeista, nilkoista ja alaselasta. Se alaselan palovamma on sellanen viis senttii korkee ja koko selan levynen, sellanen suikale vaan palanu ;D Se nayttaa ihan vammaselta, mut siinahan nayttaa.