Aamu meni ihan päin vittua. Hyppäsin bussiin, kunnes tajusin ettei bussikortilla ole aikaa. Mietiskelin siinä pysäkillä, miten pääsen kouluun ajoissa, ja siinä välissä meni kaksi bussia ohi. Sit muistin yhtäkkii, et mul on viiskymppii rahaa mukana. Kun hyppäsin seuraavaan bussiin, ne ei ottaneet niin isoa rahaa vastaan. Hyppäsin ulos, tilasin kännykkälipun ja odotin 90. Onneks mulla oli sentään kännykkä mukana. Ja kahvikin jäi kotiin aamulla, angst. Ei ollu hyvä aamu ei.

Vituttaa vaan ihan suunnattomasti, kun HKL ei voi ilmaista itseään mitenkään. Onko niin hankalaa laittaa muutamalle seinälle lappu "emme ota vastaan 50€ seteleitä"? Voi perseenreikä oikeesti.

Olin ekaa kertaa ikinä Heurekassa. Siel oli ihan tosi kivaa, ja neljä tuntia sai tapettua hienosti. Meil oli myös sellanen hommeli, et käveltiin ikään kuin sokkelossa kuulosuojaimet päässä kuuron Minna -nimisen ihmisen kanssa. Viitottiin, ilmeiltiin ja tehtiin kaikkee muuta yhtä kivaa. Se oli oikeesti tosi siistiä. Mietin vaan, miten kamalaa elämä olis ilman kuuloa... Mä en kuulis kaikkee tätä hälinää, joka saa mut usein raivon partaalle, mut ilman tätä mä en vois olla kunnolla. Hankalaa.

Tällä hetkellä kuulen, miten murot "kolisee" kulhoa vasten alakerrassa, lusikka osuu kulhon pohjalle, TV pauhuaa, näppäinten hakkausta, jääkaappi avataan, pelottavaa ääntä TV:stä, Henrik ryystää räkää nenäänsä, Jukka syö alakerrassa suklaata, kaapin ovia avataan, joku puhuu alakerrassa, uutiset Henrikin radiosta... Ilman tätä kaikkea mä en olis varmaan mitään.

Oli kiva isoskoulutus. Ajattelin kerrankin asioita. Ennen kitkaa nukuin kotona, ja kun piirsin taas kirkkoveneen käteeni, nukuin tietysti pää otsan päällä ja se kirkkovene oli otsassakin kun mä heräsin. Siitä vaan jynssäämään eikä se siltikään lähtenyt pois. Kjeh.

Manni oli kiva. Se on vaan jotenki hassun outo aina. Emmä tiedä mikä siinä on. Näin Juliankin bussissa. Juteltiin pitkästä aikaa, ja sovittiin että nähään sunnuntaina. Nyt väsyttää vitusti. Lähen Sonjalle kymmenen maissa, ku meen sinne taas yöks. Olisin halunnu murun vieree, mut mutsi sano et se ei jaksa rupee taas soittelee jne. Sonjalle kun ei tarvii soittaa, enää. :P

Faija lähtee huomenna Gambiaan, Afrikkaan. Olis ollu parempi jos se olis jääny sinne mielisairaalaan. Se on jotenkin niin vitun idiootti. Sen valinnat vaikuttaa ihan kamalasti mun elämään vaikkei se ole lähelläkään huoltajaa, ja kaikki mitä se tekee aiheuttaa mulle paskaa. Mä en jaksais sitä enää, mut pakko kai se on.

Oon niin loppu. Loppuun palanut.


Todella hyväkskäytetty olo.