Eilinen oli ihan kamala. 10.20 oli eka vuoro sairaalaan. Tulin
suunnilleen puol seittemältä kotiin. Koko päivä meni siis sairaalassa,
lääkärissä, terveyskeskuksessa, verikokeissa... Nukuin, kun jouduin
odottamaan neljä tuntia vuoroani korvalääkäriin tän kurkun takia (mikä
logiikka?) mut enempää ei oikeen tullu nukuttuu.
Neljän tunnin
venailun jälkeen olin seittemän minuuttia lääkärin vastaanotolla ja
päästiin pois. Tuntu aika turhalta. Sain antibioottikuurin, panacodeja
ja panadoleja, vissiin 600mg, et ei hirveen kovii. Mut panacodit on
aika kovii. Ne maistuu edelleen yhtä pahalta, hyi vittu. :/ Meinasin
joutuu letkuihin, kun en saanu syötyy, mut en onneks joutunu sit. Eikä
toi ollu nielupaise niin ku se eka lääkäri luuli, onneks. Sitä ei
tarvinnu repii auki. :p
Se ampumavälikohtaus oli kamala.
Mukavaa, kun se ampuja oli viereisessä sairaalassa kun mä. Poliiseille
eka hälyytys tuli 11:44 Kun me lähettiin faijan kans pois sairaalasta,
vastaantulevista autoista viiden rekkareissa oli 44. Onneks viime
viikko oli 44, eikä tää viikko. Milla kyl tajuu, mistä mä taas selitän,
mut muut ei luultavasti.
Kurkkuun koskee. Oon kyl tänään
menossa isoskoulutukseen, pakko. Tykkään olla siel, enkä haluu ihan
täysin mökkihöperöityy. Oon ollu niiku tiistaista asti näkemättä
suunnilleen ketään. Tietysti perheenjäsenii ja sairaanhoitajii ja
lääkäreit, mut ne ei oo hirveen lohduttavaa seuraa.
Näin ihan
kummallisia unia viime yönä. Tooosi outoja unia. Mut minkäs teet. :'D
Äää, oon ihan lääkehumalassa, enkä tajuu mistään mitään.
Aamulla
mulla oli niin koekaniini olo; musta tuntu, et oon spottivalojen
keskellä ja niiden sokaisema, vaik olin yksin kotona. Mulla oli kylmä
ja käyttäydyin hassusti, silmät oli turvoksissa, kaatuilin ja huojuin
ympäriinsä ja olin tosi ujon olonen. Suihkussa pelkäsin kaikkea, kuuma
tuntu kylmältä ja toisin päin, ajattelin kaikkee outoo ja halusin vaa
takas nukkumaan. Olin jotenki kauheen laihan näkönen (okei joo, en ollu
syöny pariin päivään :P ) ja kaikki meni ihan ohi. Nyt oon sentään
jotenkin järjissäni.
Inhoon lääkkeitä. Ne on ku jotain tekoälyy,
jotain kipeitä huumeita. Musta ne ainakin tekee ihan sairaan. Okei joo,
ehkä mä nyt lopetan tän diagnoosien tekemisen. Pakko tehä jotain muuta
kuin istua koneella. Pakko.
torstai, 8. marraskuu 2007
Kommentit